Pieni on Suurin -lehti 6/2018: Lapsen oikeudet

 

”Meillä on YK:lta vahva mandaatti edistää lapsen oikeuksien toteutumista”, UNICEFin asiantuntija Mia Malama painottaa.

Lapsen oikeuksissa on perimmältään kysymys lapsen ihmisarvon täydestä toteuttamisesta. Suomalaisille itsestään selvää, mutta yhtä aikaa outoa ja vaikeaa.

Suomalaista koulua arvostetaan, ja sitä tullaan ihmettelemään eri puolilta maailmaa. Suomalaisen koulujärjestelmän erinomaisuus perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvoihin; ihmis- ja lapsenoikeuksien kunnioittamiseen.

Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa onkin vahvasti esillä lapsen oikeudet ja YK:n lapsenoikeuksien sopimus – asia jonka puolesta UNICEF teki pitkään vaikuttamistyötä.

– Kysymys on Suomen velvoittavan sopimuksen huomioimisesta, ei jonkin ylimääräisen sisällön lisäämisestä opetukseen. Meillä on YK:lta vahva mandaatti edistää lapsen oikeuksien toteutumista, UNICEFin asiantuntija Mia Malama painottaa.

Suomessa ihmisoikeudet tunnustetaan varsin hyvin. Lapsen oikeudet on laajalti hyväksytty arvoperusta. Yleinen mielipide voi kuitenkin myös johtaa harhaan.

– Kun lapsen oikeudet on kirjattu selkeinä opetussuunnitelmaan, syntyy helposti harha, että ne siirtyisivät itsestään lasten tietoisuuteen ja asenteisiin. Jokaisen sukupolven tulee kuitenkin tutustua niihin kasvatuksen ja opetuksen eri vaiheissa.

Tehdessään väitöskirjaansa noin kymmenen vuotta sitten Malama huomasi, että ihmisoikeuksia pidettiin toisaalta itsestään selvinä, mutta toisaalta taas vaikeina ja outoina asioina.

– Kun eteen tulee tilanteita, joissa eri oikeudet näyttäisivät olevan ristiriidassa keskenään, niiden käsittelemiseen ei välttämättä ole välineitä.

 

Kohtelu tietoa tärkeämpää

 

Opettajakoulutuksen tavoin lapsen oikeudet ovat hyvin vaihtelevasti mukana myös varhaiskasvattajien koulutuksessa, tai niitä ei käsitellä lainkaan.

– Ajatellaan, että aihe on niin itsestään selvää, ettei sitä tarvitse erikseen käsitellä.

Muutama vuosi sitten UNICEF tuotti yhteishankkeena Poikien ja tyttöjen keskuksen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa oppaan Lapsen oikeudet toiminnallisesti. Opas tarjoaa tukea ihmisoikeuskasvatukseen kouluissa, mutta opasta voi hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa.

– Alle kouluikäisille ei ole oleellista opettaa tarkasti lapsen oikeuksien sisältöä. Tärkeintä on miettiä, miten kohtelemme lasta.

Tärkeitä kysymyksiä ovatkin, miten lapsia osallistetaan, ja kysytäänkö lasten mielipidettä    heitä koskevissa asioissa? Miten lasta puhutellaan? Toiseutetaanko tiettyjä lapsiryhmiä huomaamatta?

– On tärkeää tarkkailla omaa tapaa puhua lapselle ja pohtia, millaista maailmaa omalla  käytöksellään rakentaa, tai miten esimerkiksi kiusaamista voisi ennaltaehkäistä.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Pieni on Suurin -lehdessä 6/18. Lehti ilmestyi 7.11.

Teksti: Päivi Romppainen Kuva: Tapani Romppainen