PoS 5/20: Elämän merkitys

Elämän merkitys on tehdä itsestään merkityksellinen toisille ihmisille.

Ihmiset tavoittelevat onnea ja hyvää elämää. Filosofi Frank Martela puhuu elämän merkityksellisyydestä, jonka sivutuotteita onni ja hyvä elämä ovat. Kokonaisuus koostuu pienistä, jopa arkisista asioista.

Filosofian tohtori Frank Martela kokee olevansa onnellinen mies. Hän saa toteuttaa työssään itseään ja omaa intohimoaan. Uteliaisuus elämää kohtaan ja halu ymmärtää maailmaa ovat olleet aina vahvasti läsnä hänen elämässään. Jo kuusivuotiaana hän ilmoitti tulevansa isona maailman tutkijaksi. Nyt hän tutkii ja pohtii työkseen elämän peruskysymyksiä ja jäsentää ajatuksiaan kirjoittamalla. Työssään hän pyrkii luomaan uusia oivalluksia, jotta ihmiset kykenisivät elämään hyvää elämää.

– Jollain tavalla olen aina halunnut ymmärtää elämän perimmäisiä kysymyksiä, millaista on hyvä elämä, ja mitä ihmisen tulee elämässään tavoitella, Martela toteaa.

Tutkijana Martela tarkastelee kysymyksiä paitsi filosofian myös psykologian tieteen valossa. Hän ei kuitenkaan karta muitakaan tieteenaloja, jos ne voivat tuoda jotain lisäarvoa hänen kysymyksiinsä.

 

Hyvä elämä

Hyvä elämä kiinnostaa, ja se koetaan tavoittelemisen arvoiseksi. Mutta mistä hyvä elämä sitten koostuu? Mitä ihmisten kannattaisi elämässään tavoitella?

Frank Martela avaa asiaa muun muassa tänä keväänä julkaistussa teoksessaan, Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä. Kirja on saanut paljon huomiota osakseen, ja aihe on herättänyt suurta kiinnostusta. Martela onkin kirjan ilmestyttyä saanut ahkerasti jakaa ajatuksiaan elämän merkityksellisyydestä eri medioissa.

Lukijoiden mielipidekirjoituksissa vilisevät puolestaan termit elämäntarkoitus, merkityksellisyys ja onnellisuus holtittomasti ikään kuin ilmaisut olisivat synonyymeja toisilleen. Näin ei kuitenkaan ole. Tarkoitus johtaa johonkin, ja merkitys johtuu jostakin. Onnellisuus on puolestaan merkityksellisen elämän sivutuote.

– Jos ihminen tavoittelee vain onnellisuutta, taito nauttia siitä, mitä hänellä tällä hetkellä on, vähenee, sillä koko ajan on pyrittävä johonkin muuhun. Onnellisuus on jotain, mikä vain tapahtuu ihmisen keskittyessä tekemään merkityksellisiä asioita.

Raha ei sinänsä tuo onnea tai merkityksellisyyttä, mutta se auttaa ihmistä saavuttamaan perustarpeet ja toisinaan hieman enemmänkin. Jos ihminen kärsii taloudellisista vaikeuksista, hänen on vaikea keskittyä itsensä toteuttamiseen tai muiden auttamiseen. Energia menee selviämiseen. Mutta jossain vaiheessa rahan merkitys kuitenkin heikkenee.

– Mitä enemmän rahaa on, sitä vähemmän sillä on enää lisäarvoa merkityksellisyyden kannalta. Uskon, että tietyn pisteen jälkeen rahan määrä ei enää lisää merkityksellisyyttä ihmisen elämässä. Kun perustarpeet on tyydytetty, ylimääräinen raha ei enää olekaan yhteydessä merkitykselliseen elämään. Tämä näkyy toisinaan myös työelämässä. Jotkut ihmiset saattavat valita mieluummin huonommin palkatun työn, jos he kokevat sen paremmin palkattua työtä merkityksellisemmäksi.

 

Merkityksellisyys luo hyvinvointia

Merkityksellinen elämän perusta syntyy itsensä toteuttamisesta, yhteisöllisyydestä sekä hyvän tekemisestä muille ihmisille.

– Hyvään elämään kuuluu, että ihminen tietää, mitä hän haluaa ja pääsee elämään omannäköistä elämää. Hän pystyy toteuttamaan itseään ja tekemään valintoja, jotka edustavat juuri häntä ihmisenä. Onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat omien valintojen motiiveja. Teenkö jotain siksi, että itse haluan vai siksi, että haluan miellyttää muita?

Läheiset ihmissuhteet ovat perustavanlaatuinen merkityksellisyyden lähde. Merkityksen kokemus syntyy siitä, että ympärillä on välittäviä ihmisiä, joista myös itse välittää. Ihminen saa olla hyödyllinen osa yhteisöä. Muita auttamalla ja hyvää tekemällä saa kokemuksen siitä, että omalla tekemisellä on myönteinen vaikutus muihin ihmisiin.

– Pääsemme totuttamaan itseämme parhaiten sellaisten ihmisten seurassa, jossa voimme olla täysin oma itsemme, Martela painottaa.

Myötätunnon ja hyvän osoittaminen muille ihmisille lisää monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Myötätuntoinen asenne toisia ihmisiä kohtaan parantaa tutkitusti myös omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Martela uskoo, että myötätuntoa on mahdollista oppia siinä missä muitakin asioita. Sitäkin voi harjoitella ja vahvistaa.

– Ihminen on tapojensa orja hyvässä ja pahassa. Kun alkaa tehdä säännöllisesti hyviä asioita, se juurtuu pian uudeksi tavaksi. Tavoitteeksi voi ottaa vaikkapa yhden hyvän asian tekemisen päivittäin työpaikalla, jolloin siitä tulee toistojen kautta luonteva osa omaa toimintaa. Harjoittelun kautta ihminen oppii monia asioita. Suosittelen myös myötätuntomeditaatiota, jonka aikana voi pysähtyä miettimään hyvien asioiden haluamista muille ihmisille.

 

Merkityksellisyys linkittyy arvoihin

Martelan mukaan hyvän elämän edellytys on, että onnistuu toteuttamaan elämässään itselleen tärkeitä arvoja. Arvot ja merkityksellisyyden kokemus linkittyvät toisiinsa.

– Elämässämme voi olla monenlaisia arvoja. Kun tunnistamme, mitkä niistä ovat meille arvokkaimpia ja tärkeimpiä, perusta hyvään elämään löytyy.

Tietyt arvot ovat kulttuurista riippumattomia. Läheiset ihmissuhteet ja hyvän tekeminen ovat kaikissa kulttuureissa tärkeitä. Suomalaisessa kulttuurissa korostuu erityisesti itsensä toteuttamisen tärkeys.

– Meillä arvostetaan ihmisen omia valintoja, henkilökohtaista vapautta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Suomalaiset ovat individualistisempia, enemmän itsensä toteuttamista arvostavia verrattuna moniin muihin kansakuntiin.

Suomalaiset arvostavat instituutioita ja vahvaa yhteiskuntaa. Yhteisen hyvän edun ajaminen koetaan tärkeäksi.

– Kun olemme saaneet pandemian aikana erilaisia suosituksia ja ohjeita, valtaosa suomalaisista on halunnut noudattaa niitä, mikä on myös hieman yllättänyt. Ennakoimme muutaman tutkijan kanssa jo kriisin alkuvaiheessa, että todennäköisestit kansalaisten luottamus instituutioita kohtaan ennustaa, mitkä yhteiskunnat tulevat onnistumaan rajoitusten noudattamisessa. Olimme varmoja, että Suomi tulee tässä onnistumaan. Suomalaiset ovat valmiita tekemään oikein.

Kun hallitus kehotti kansalaisia pysymään kotona ja välttämään turhia kontakteja, suomalaiset noudattivat suosituksia. Monissa muissa maissa ihmiset saivat määräyksiä, ja rikkomuksista sakotettiin.

– Voimakas määräys voi aiheuttaa vastareaktion. Tavoite toteutuisi todennäköisesti paremmin, jos määräyksen sijaan ohjeiden noudattamisesta olisi annettu vastuu ihmisille itselleen.

 

Aika haastaa arvot

 

Kriisit pysäyttävät normaalin elämän virran. Oman elämän suuntaa ja arvoja tulee mahdollisesti pohdittua nyt tavallista enemmän.

– Uskon, että tällä hetkellä ihmiset pohtivat normaalia enemmän omia arvojaan ja elämän valintojaan. Moni ehkä muistelee kymmenen vuoden päästä tätä aikaa oman elämänsä käännekohtana, jolloin he tajusivat jotain oleellista omasta elämästään. Nämä ovat pysähtymisen paikkoja; mitä haluan elämältäni ja mihin suuntaan haluan mennä.

Kriisit synnyttävät ihmisissä halun auttaa, ja pandemia on saanut luovuuden kukoistamaan.

– On ollut hauska nähdä, miten ihmiset ovat löytäneet uusia ja luovia tapoja toimia ja auttaa toinen toisiaan. Kriisitilanteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta.

Yhteiskunnan on pitänyt mukautua nopeasti pandemian haasteisiin, mikä on vaikuttanut myös työelämään ja sen toimintatapoihin.

– Varmasti moni on yllättynyt siitä, että yhtäkkiä muun muassa etätyön tekeminen on mahdollista, mikä vielä muutama kuukausi aiemmin tuntui täysin mahdottomalta ajatukselta. Hommat hoituvat etätöistä huolimatta. Työelämässä on uskallettu kokeilla erilaisia toimintatapoja, joista varmasti osa jää tulevaisuudessa vakituisiksi toimintatavoiksi. Jos jotkut asiat toimivat järkevämmin uudella tavalla, miksi palata vanhaan.

 

Mitä aikuiset edellä, sitä pienet perässä

Martelan etätöitä kotona ovat vauhdittaneet 8-, 6- ja 3-vuotiaat lapset. Arvoja ja elämän merkityksellisyyttä on tullut pohdittua myös lasten näkökulmasta.

– Pyrin opettamaan lapsilleni hyviä arvoja, mutta uskon että arvot siirtyvät vanhemmilta lapsille paljon mallintamisen kautta. Mitä todennan omassa elämässäni, välittyy aika vahvasti lapsille. Jos sanomisen ja toimisen välillä on ristiriita, lapset kyllä nopeasti havaitsevat sen.

Martelan perheen tärkeimpiä arvoja on toisten ihmisten kunnioittaminen.

– Haluaisin pystyä välittämään lapsilleni kunnioittavan asenteen jokaista ihmistä kohtaan, ja että jokaisessa ihmisessä on jotain arvokasta. Käymme lasten kanssa myös keskusteluja oikeasta ja väärästä. Pyrin selittämään, miksi jokin asia on väärin, minkälainen toiminta on hyvää tai minkälainen on huonoa, sekä miltä jostain toisesta ihmisestä tietyssä tilanteessa mahdollisesti tuntuu.

Lasten kanssa toisto on tarpeen. Samoihin teemoihin joutuu palaamaan yhä uudelleen.

Teksti Päivi Romppainen      Kuva Tapani Romppainen

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Pieni on Suurin -lehden numerossa 4/20.